20. marras, 2021

Kunnat tekevät hätäisiä päätöksiä sote-kiinteistöistä

Helsingin Sanomat 13.11

Hallituksen sote-malli on jättänyt kunnat epävarmuuteen siitä, mitä niiden omistamille sote-kiinteistöille jatkossa tapahtuu. Käyttämättä jäävät kiinteistöt aiheuttavat ylläpitokustannuksia tai purkukustannuksia ja lisäksi niissä on kiinni huomattava määrä varallisuutta, jonka hyödyntäminen on epävarmaa.

Joten kunnat tekevät hätäisiä päätöksiä ja myyvät mieluummin alihintaan kansainvälisille sijoitusyhtiöille kuin luovuttavat vastikkeetta hyvinvointialueelle.

Kuntiin tulvii yhteydenottoja halukkailta ostajilta, lähinnä suurilta terveyspalveluyrityksiltä, joiden taustalla toimivat pääomasijoittajat tuotto-odotuksineen. Kiinteistökaupat mahdollistavat niille varman markkina-aseman sekä puhevallan tulevien hyvinvointialueiden kanssa.

Turku myi ruotsalaiselle kiinteistösijoittaja Hemsölle 23 sote-kiinteistöä kaupungin keskustasta tontteineen 130 M€. Ja maksaa seuraavat kymmenen vuotta vuokraa vähintään 116 M€. Perusteluna kaupalle oli talousahdinko. Kyseinen Hemsö on kertonut, että Suomi on houkutteleva markkina-alue, jossa on kasvupotentiaalia. Se onkin hankkinut Suomesta mittavan määrän hoivakiinteistöjä yms.

On kuitenkin muistettava, että myyjän markkinoista voi yllättäen tulla kiinteistöjen omistajien markkinat. Kiinteistökaupoissa sijoittajat saavat tilat ja usein maaomistuksenkin keskeisiltä paikoilta kuntia. Investointi tulee varmuudella olemaan kannattava.

Kuntien olisi pitänyt tehdä yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa eikä jättää niitä yksin osaoptimoimaan ja tekemään hätäisiä liikkeitä. Vaihtoehtoisia käyttötapoja olisi pitänyt ajoissa miettiä yhteistyössä muiden kuntien tai paikallisten yritysten kanssa. Sivistystoimi, kolmannen sektorin toimijat tai yritykset saattaisivat myös vuokrata tiloja keskeisiltä paikoilta.

On hämmentävää, että näin mittavassa uudistuksessa kiinteistöjen kohtaloa ei ole suunniteltu.

Kuntien huoli ei nouse tyhjästä. Oulun yliopiston ja Sitran tutkimuksen mukaan terveysasemia tulee poistumaan etenkin alueilla, joilla palveluverkko on tiheä, sillä etäisyys palveluun tulee olemaan yksi kriteeri palveluja keskitettäessä. Esimerkiksi Pirkanmaalla noin puolet toimipisteistä tullaan karsimaan.

Kun palveluja keskitetään jää iso osa sotekiinteistöjä hyödyntämättä samalla kun keskuksiin pitää rakentaa uusi kiinteistömassa. Kustannusten kasvun hillintä ei onnistu kiinteistöjä kahteen kertaan rakentamalla.

Entä tuleeko kiinteistöjen polkumyynnistä ennakkotapaus? Siirtyykö koulutoimikin pois kunnan päätösvallasta? Uskaltavatko kunnat enää investoida, jos tulevaisuudessa muutakin omaisuutta viedään vastikkeetta?

Toivottavasti kuntien päättäjissä ja tulevissa aluevaltuustoissa on riittävästi asiantuntijoita, jotka kykenevät vastuullisiin päätöksiin eivätkä sorru osaoptimointiin tai tee hätäisiä päätöksiä.

Uusimmat kommentit

26.07 | 05:25

Erinomainen kirjoitus Etelä-Suomen Sanomissa (Lahti) tänään 26.7. Oletettavasti joissakin muissakin lehdissä?

22.06 | 19:00

Olipa sinulla hyvä juttu keskiviikon 22.6.22 Aamulehdessä. Tartuit isoon ongelmaan.

26.05 | 07:47

Hei Riitta!Perun tuloni vaaliavustajaksi

24.05 | 11:16

Hyvä Riitta,Kiva, persoonallinen esittely.

Jaa tämä sivu