26. syys, 2018

Kilpailutus renkinä hyvä, mutta isäntänä huono

Julkaistu. KDlehti 9/2018

Kilpailuttamisen vaikutusta säästöihin ja laadun parantumiseen pitää pohtia kriittisesti. Oikein ja kohtuudella tehtynä se pakottaa kirittämään laadussa eikä pelkästään polje hintoja. Mutta onko kilpailuttaminen onnistunut näissä?

Asettamalla toimijat kilpailemaan keskenään voidaan saada hinnat alas, mutta usein laadun kustannuksella. Vaarana on, että laadukkaat toimijat karsiutuvat pois. Erityisesti sote-alalla toimivat pk-yritykset ovat heikoilla näissä koventuvissa kilpailutuksissa. Monikansalliset suuryritykset voittavat kilpailutuksia tilapäisellä alihinnoittelullaan ja verovarojen lisäksi menetämme laadukasta kotimaista osaamista. Laatukriteerit, työhyvinvointiin vaikuttavat seikat sekä ympäristövaikutukset pitäisi huomioida paremmin kilpailutuksissa. Hintoja poljettaessa mm. rakennusyhtiöt ajautuvat käyttämään halpaa ulkomaalaistyövoimaa saadakseen kilpailutukset läpi tai tingitään turvallisuudesta.

Kilpailuttaminen voi olla äärettömän työläs ja kallis prosessi – varsinkin pienille toimijoille. Kun samaa urakkaa hakee kymmenet eri yritykset, on kilpailutusprosessi pahimmillaan vienyt monen vuoden työpanoksen kokonaisuutena. Järjestömaailmassa vastaavanlaista resurssien tuhlausta ovat jokavuotiset hankehakemukset. Jos avustuksen sattuu saamaan, sitoo hankkeen raportointi suuren määrän työtä, joka pitäisi käyttää kohderyhmän palvelemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kilpailuttamiseen, raporttien ja lomakkeiden tekemiseen käytetyt kustannukset päätyvät loppupeleissä asiakkaiden ja yhteiskunnan maksettaviksi.

Kilpailuttaminen on usein hidas prosessiksi eikä kaikkien taloustilanne kestä pitkiä odotusaikoja. Yritykselle/järjestölle on riski investoida tai palkata työntekijöitä ellei tiedä onko uusia sopimuksia tai avustuksia tulossa.

Tosin voidaan ajatella niinkin, että kilpailuttamisella ja hankehakemusten työstämisellä on työllistävä vaikutus. Mutta eikö mieluummin käytettäisi resursseja investointeihin, kehittämiseen tai työhyvinvointiin? Ehkä seuraavalla kierroksella tällainen yritys (mikäli vielä hengissä) voittaisi laadulla ja osaamisella ne hankehakemukset, joissa logo on asianmukaisesti merkitty, vaadittu sivumäärä täytetty ja terminologia hallussa.

Tehtäessä merkittäviä hankintoja, on kommunikaatio ostajan ja palvelun tarjoajan välillä tärkeää. Kilpailuttamisessa kahdenkeskinen neuvottelu ja syvällisempi perehtyminen on kuitenkin estetty kesken prosessin, sillä tiedon pitää olla avointa kaikille osapuolille. Tämä johtaa siihen, että hakija välttää kysymästä ratkaisevia kysymyksiä julkisesti siinä pelossa, että joutuu avaamaan omia innovaatioitaan kilpailijoiden käyttöön.

Sote-alalla parin vuoden välein tapahtuvat kilpailutukset tulevat vaarantamaan sellaisten investointien tekemisen, joilla olisi ennaltaehkäisevä vaikutus. Pätkäsopimukset houkuttelevat alihinnoitteluun ja välittömiin tuloksiin laadun kustannuksella. Olemmeko ajautumassa projektien ja kilpailutusten ehdoilla toimivaan pätkätyöelämään, jossa uskallus pitkän tähtäimen investointeihin ja kehittämiseen

Uusimmat kommentit

26.07 | 05:25

Erinomainen kirjoitus Etelä-Suomen Sanomissa (Lahti) tänään 26.7. Oletettavasti joissakin muissakin lehdissä?

22.06 | 19:00

Olipa sinulla hyvä juttu keskiviikon 22.6.22 Aamulehdessä. Tartuit isoon ongelmaan.

26.05 | 07:47

Hei Riitta!Perun tuloni vaaliavustajaksi

24.05 | 11:16

Hyvä Riitta,Kiva, persoonallinen esittely.

Jaa tämä sivu