13. loka, 2017

Korjataan soten alkuperäiset oikeat ongelmat

Julkaistu: Pirkkalainen 11.10.2017

Vaihtoehto kritiikkiä synnyttäneelle markkinoistamiselle, valinnanvapaudelle ja hallinnon uudistamiselle on korjata syyt, jotka johtivat uudistamistarpeeseen.

Lääkäripulaan ovat johtaneet monet tekijät. Iso osa lääkäreiden ajasta kuluu toimimattomien tietojärjestelmien parissa ja kirjaamisessa. Työn delegoiminen muille ammattilaisille on kustannustehokasta, esimerkkinä suoravastaanotot sairaanhoitajalle.  

Väestön ikääntyessä tarve lääkäripalveluihin kasvaa. Ongelma on ollut tiedossa jo pitkään. Lääkäriliitto kuitenkin vastustaa lisäkoulutusta ja tämä estää terveen hintakilpailun.

Työ terveyskeskuksessa on haasteellista, sillä on hallittava laajoja kokonaisuuksia. Terveyskeskuksiin pitää saada enemmän yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja perusterveydenhuollon arvostusta on nostettava.Täyttämättömien terveyskeskusvirkojen vuoksi kunnat ovat pakotettuja palkkaamaan keikkalääkäreitä usein tuplapalkalla.

Lääketieteen opiskelijat harjoittelevat julkisella sektorilla jaharjoittelijoiden vaihtuminen estää pysyvien hoitosuhteiden syntymistä, ohjaa tarpeettomiin erikoissairaanhoidon lähetteisiin ja vaikuttaa laatuun. Esimerkiksi Tanskassa yksityisinä ammatinharjoittajina toimivat omalääkärit kantavat kokonaisvastuun joka johtaa hyvään laatuun ja säästää kustannuksia.

Todellisia säästöjä syntyy parhaiten kohdentamalla ennakoivaa terveydenhoitoa riskiryhmiin. 10 % väestöstä kerryttää 80 % kustannuksista joten uudistuksen kärjen pitäisikin kohdistua tähän väestöön eikä asutuskeskusten hyvinvoivaan väestöön, joka maksukykyisenä ei julkista tukea tarvitse.

Yksityisen sektorin komplikaatiot kaatuvat usein julkisen puolen hoidettaviksi. Tämä heikentää kuntien taloutta ja sitä kautta rapauttaa perusterveydenhuollon tasoa. Hoidolle on siis asetettava takuu.

Erikoissairaanhoidon paisuminen perustuu osin sen ansaintalogiikkaan.  Sairaanhoitopiiri hoitaa asiakkaan ja lähettää laskun kuntaan. Ja kunta maksaa. Perusterveydenhuollossa terveyskeskukset sen sijaan ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa kurjistuvan kuntatalouden raameihin.

Myös Kela-korvauksesta on tullut terveydenhuoltoa vääristävä tekijä. Se on käytännössä valtion subventoimaa tukea yksityiselle sektorille ja etenkin suuret terveystalot ovat saaneet Kela-korvausten kautta tulonsiirron verovaroista itselleen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen on ajauduttu mm. heikon työvoiman saatavuuden tai tiukan kuntatalouden vuoksi. Monikansalliset suuryritykset usein voittavat tilapäisellä alihinnoittelulla. Harmaan talouden vuoksi Suomi menettää 13 miljardia vuodessa (EU:n laskelma) ja lupauksista huolimatta hallitus ei ole asiaan puuttunut.

Kuntien budjeteista noin puolet on julkisia hankintoja. Osto-osaamisen puute saattaa johtaa siihen, että kokonaistaloudellisuutta ja laatua ei osata tai haluta nostaa hinnan edelle.

Tehokas ja nopea perusterveydenhuolto pystyy pitämään myös erikoissairaanhoidon kulut kurissa. Kansantaloudellisesti olisi siis järkevintä palata uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin ja panostaa ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon sekä korjata syitä, jotka johtivat uudistamistarpeeseen. Terveydenhuoltomme on Euroopan kustannustehokkainta, hiotaan sitä -  ei hajoteta.

Uusimmat kommentit

26.07 | 05:25

Erinomainen kirjoitus Etelä-Suomen Sanomissa (Lahti) tänään 26.7. Oletettavasti joissakin muissakin lehdissä?

22.06 | 19:00

Olipa sinulla hyvä juttu keskiviikon 22.6.22 Aamulehdessä. Tartuit isoon ongelmaan.

26.05 | 07:47

Hei Riitta!Perun tuloni vaaliavustajaksi

24.05 | 11:16

Hyvä Riitta,Kiva, persoonallinen esittely.

Jaa tämä sivu