Blogi

30. syys, 2022

Pirkanmaan aluevaltuustossa 30.3.2022

Pysyvät hoito- ja palvelusuhteet sote-alalla on konkreettinen keino tuottaa säästöjä ja varmistaa palvelujen laatu. Kun lääkäri/sosiaalityöntekijä/kotihoidon työntekijä jne. tuntee asiakkaansa, hän hahmottaa kokonaistilanteen selkeästi ja näin vältytään tarpeettomilta lisätutkimuksilta. Vaihtuvat lääkärit kirjoittavat paljon lähetteitä ja tällainen voi johtaa ylihoitoon, mikä luonnollisesti nostaa kustannuksia.

Kotihoidossa ja muissa sosiaalipalveluissa on jatkuvuuteen myös panostettava. Jos ikääntyvän luona käy kuukauden aikana kymmeniä eri toimijoita, ei voida puhua hyvästä hoivasta. Pysyvät asiakassuhteet mahdollistavat ajantasaisen toimintakyvyn muutoksen seuraamisen ja näin voidaan vähentää esimerkiksi kaatumisista johtuvaa tarpeetonta kärsimystä ja kustannusten kasvua.

Asiakkaat myös usein kertovat avoimemmin vaivoistaan ja elintavoistaan tutulle kuin vaihtuville lääkäreille. Tutun lääkärin ohjeita noudatetaan paremmin ja asiakkaat ottavat vastuuta omasta terveydestään. Tutun lääkärin kanssa voi hoitaa asioita turvallisesti myös puhelimitse tai videon välityksellä.

Asiakkaat myös arvostavat pysyvää hoito- ja palvelusuhdetta. Viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvuus vastaanotoilla on kuitenkin vähentynyt. Asiakkaiden turvattomuus on lisääntynyt ja tämä synnyttää tarvetta lisäkäynteihin. Vastuu ja hoidon seuranta ovat vaarassa pirstoutua. Kuka on vastuussa hoidosta, jos lääkärit vaihtuvat tiuhaan?

Terveyskustannuksista 80 % kertyy paljon palveluja tarvitsevista. Erityisesti heille pysyvä hoito- ja palvelusuhde on äärimmäisen tärkeää. Se voidaan toteuttaa joko aluevastuu-, omalääkäri tai perhelääkärimallilla.

Esimerkiksi perhelääkärimallin yhteyteen voidaan sisällyttää perheen mahdollinen muu sosiaalisen tai muun tuen tarve ja näin puuttua ylisukupolvisen huono-osaisuuden ehkäisyyn. Malli sopii hyvin kokeneille lääkäreille. Nyt rakentuvien sote-keskusten sisälle voidaan pilotoida perhelääkärimallia – tai muuta pysyvään hoitosuhteeseen perustuvaa mallia.

Esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialueella lähdetään kehittämään pysyviin hoito- ja palvelusuhteisiin perustuvia malleja sekä terveydenhuollossa että sosiaalipalveluissa ja niiden kehittämiseen varataan riittävät resurssit.

26. joulu, 2021

Kunnalliseen varhaiskasvatukseen panostetaan valtavasti verovaroja. Siirtyminen maksuttomaan varhaiskasvatukseen sekä kokopäiväinen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus kustannetaan osin kotihoidon tuen leikkauksilla. Kuntaliiton mukaan maksuton varhaiskasvatus tulee maksamaan yli 300 miljoonaa vuodessa ja mm. rakennusinvestointeina yli miljardin.

Kunnallinen päivähoito maksaa yli 3-vuotiailta n. 10 000e/lapsi/vuosi ja alle 3-vuotiaan 17 000e. Kun kaikki tulot ja menot huomioidaan, kunnallisvero kattaa yhden alle 3-vuotiaan lapsen hoitokulut vasta yli 50 000 euron vuositulolla. Jos päivähoitoikäisiä on useita, tämäkään ei riitä.

Lisäksi lastensuojelun kustannukset ovat valtakunnallisesti voimakkaasti kasvaneet ja lasten mielenterveysongelmat lisääntyneet. Syitä on varmasti monia mutta koskaan ei pidä aliarvioida lapsen ensimmäisten kolmen vuoden merkitystä tasapainoiselle kehitykselle. Perheet tarvitsevat varhaista tukea ja kotihoidontuen kuntalisä voi monelle olla ratkaiseva apu.

Kuntalisän maksaminen on perusteltua erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevien perheiden lasten tasavertaisuuden näkökulmasta. Tällä hetkellä ainoastaan hyvin toimeentulevat perheet, joissa toinen vanhempi ansaitsee merkittävän osuuden perheen tuloista tai perheet, joissa toinen vanhempi on työtön, voivat käytännössä luopua ilman kuntalisää subjektiivisesta päivähoito‐ oikeudestaan ja hoitaa lastaan kotona.

Alle 3-vuotias ei kaipaa pedagogista ohjelmaa vaan emotionaalisesti läsnäolevan, tutun, turvallisen ja pysyvän hoitosuhteen. Turvalliseksi kehittynyt kiintymyssuhde on tärkeä perusta oppimisen ja sosiaalisten taitojen kannalta.

Pienen, alle kolmivuotiaan lapsen turvallisuuden tunne usein järkkyy, kun hän joutuu uusiin ja vieraisiin tilanteisiin. Hän ei kykene keskittymään leikkimiseen tai tutkimaan ympäristöä vaan hänen energiansa menee turvallisuuden tunteen hakemiseen. Se näkyy keskittymishäiriöinä, motorisena levottomuutena, vetäytymisenä, itkuisuutena tai huomion hakemisena.

Varhaiskasvatuksen laadusta on myös uskallettava puhua. Huonot olosuhteen päiväkodissa, kuten jatkuva melu ja liian laaja sosiaalinen verkosto sekä vaihtuvat hoitajat voivat nostaa lapsen stressitasoa. Suuret ryhmät ja vaihtuvat hoitajat eivät ole kenenkään etu, siinä voivat pahoin sekä henkilökunta että lapset.

On toki myös ryhmä lapsia, jotka selkeästi hyötyvät varhaisesta päivähoidosta. Varhaiskasvatuksessa painopisteen pitääkin olla niiden tukemisessa, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Kotihoidon pitäminen realistisena vaihtoehtona alle 3-vuotiaille vapauttaa päivähoitopaikkoja sitä kipeämmin tarvitseville ja ryhmäkoot voidaan pitää pieninä. Pienen lapsen kotihoito on sekä lapsen etu että erittäin kustannustehokasta kunnalle. Tämä olisi myös positiivinen signaali lapsiperheille muuttaa Pirkkalaan.

Esitän, että Pirkkala selvittää kotihoidontuen kuntalisän maksamista vaihtoehtona päivähoidolle. Perusteluna mm. pahentunut tilanne lapsiperheissä pandemian seurauksena ja lastensuojelun yhä kasvavat kustannukset.

 

 

26. joulu, 2021

Sosiaalinen isännöinti on palvelua, joka on suunnattu eri syistä elämänhallinnan kanssa kamppaileville ihmisille. Alun perin sitä on käytetty ehkäisemään ja selvittämään vuokra-asumiseen liittyviä ongelmia. Mallia voidaan hyödyntää myös muiden ongelmien ennaltaehkäisyssä, kuten lastensuojelulliset haasteet. Myös ikääntyminen ja sairaudet saattavat aiheuttaa sen, että asukas ei selviydy tilanteesta ilman apua.

Tarvittaessa isännöitsijä tekee yhteistyötä sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten kanssa.

Yksinkertaisimmillaan apu voi tarkoittaa ajatusten vaihtoa kahvikupposen ääressä tai juttutuokiota talon parkkipaikalla. Sosiaalinen isännöinti on huolenpitoa lähimmäisestä. Sitä, ettei jätä toista yksin ongelmien ja hädän kanssa.

Tarve

Erityistä tukea tarvitsevien perheiden haasteellinen arki. Avioerojen riski selkeästi kasvaa perheissä, joissa vammainen tai erityistä tukea tarvitseva lapsi. Yksinhuoltajuus onkin yleistä. Tukiverkosto on usein kapeutunut ja apua yllättäviin tilanteisiin on vaikea saada.                

Kunnan kustannukset kasvavat, kun perheiden hyvinvointi ja toimintakyky kärsii ja lasten syrjäytymisriski kasvaa. Vältytään myös lastensuojelun toimenpiteiltä, kun perhe saa apua arkeensa riittävän ajoissa. Huostaanotetuista 69 %:lla on neuropsykiatrinen diagnoosi.

Nuoria työttömiä Pirkkalassa jää työelämän ulkopuolelle. Sosiaalinen isännöinti toimisi askeleena kohti työelämää tai alalle kouluttautumista. Mikäli kyseessä työtön, asiakkaiden tukeminen organisoidaan ajallisesti siten, että se ei estä kokopäivätyön vastaanottamista.

 

Tavoitteet

Perheiden toimintakyky ja jaksaminen riittävää, arjen hallinta vahvistuu ja vältytään lastensuojelun kustannuksilta.

Sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen toimintakyky parantuvat ja tukiverkosto laajenee. Yksinäisyyden vähentäminen ja itsenäisyyden lisääminen.

Tukea tarvitseville perheille jo tietoisuus siitä, että on henkilö, jolle soittaa, lisää turvallisuuden tunnetta.

Lisäksi kunta säästää yhden työttömän osuuden työmarkkinatuesta ns. kelasakon ja työtön saa mielekästä tekemistä.

 

Panokset/resurssit

Kunta subventoi asumisen kustannuksia. Aluksi puolet vuokrakuluista + mahdollinen lisäbonus onnistuneesta toiminnasta. Vaihtoehtoisesti vuoden kuntosalikortti, bussikortti tai vuokrakustannukset kokonaan.

Toimenpiteet

Kunta ohjaa sosiaalisen isännöitsijän ryhmään perheitä, joille riittää matalan kynnyksen, arjen apu. Käytännössä vaikka kaupassa käyntiä, lasten viemistä leikkikentälle, lasten hoitoa, jotta vanhempi pääsee asioimaan tai vaikka yhdessä kokkailua ja seurustelua. Ryhmätapaamiset voivat olla musiikki-/elokuvailtoja, yhteisiä lenkkejä ja retkiä.

Toiveiden ja tarpeiden mukaan myös ryhmään kuuluvien perheiden keskinäisen verkostoitumisen mahdollistaminen esimerkiksi yhteisillä keskusteluilloilla.

Tuntimäärästä sovitaan sekä kunnan että ryhmään kuuluvien perheiden kanssa. Tehdyt työtunnit kirjataan. Esimerkiksi Lahdessa toimintaa järjestetään päivittäin tunnin ajan yksilöllisesti tai ryhmätoimintoina.

Sosiaalisena isännöitsijänä voi toimia myös työssäkäyvä, jolloin tapaamiset ja tuki ryhmäläisille tapahtuu työajan ulkopuolella, sovitun mukaisesti.

 

Hyöty kunnalle

Yhteiskunnan palveluiden tarve vähentynyt. Perheiden keskinäinen verkostoituminen kasvanut ja vastavuoroinen tuki lähtenyt käyntiin.

Mikäli on sovittu mahdollisista lisäbonuksista, niin yhdessä määriteltyjen tavoitteiden toteutuessa sosiaaliselle isännöitsijälle maksetaan lisätunneista/tavoitteiden toteutumisesta joko vuokran tai muun yhdessä sovitun mukaisesti.

Kunta hyötyy taloudellisesti, kun vältytään raskaimmilta toimenpiteiltä. Syrjäytymisriski pienenee erityistä tukea tarvitsevissa perheissä.

 

 

2. huhti, 2021

Valtuustoaloitteeni 2017

Ongelma kiteytettynä: luonnonvarat ovat rajalliset ja Suomen vienti tarvitsee jalostusarvon nostamista

Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä. Valtaosa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Väestönkasvun ja kaupungistumisen seurauksena luonnonvarojen määrä käy rajalliseksi. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali ja sillä on erinomainen kyky eristää ääntä ja se on hyvä lämmöneriste. Siitä valmistetut rakennukset ovat viihtyisiä, terveellisiä ja hengittäviä.

Olemme jääneet puurakentamisen kehittämisessä reippaasti jälkeen kilpailijamaistamme, kuten Ruotsista. Kansainvälisesti puurakentamisen suosio kasvaa ja esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.

Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa. Rakennusmateriaalina on viimeiset viisikymmentä vuotta käytetty miltei yksinomaan betonia. Puuvaltaisessa maassa on tätä vaikea ymmärtää.

Sisäilmaongelmat ovat kasvaneet ja erityinen ongelma on koulujen ja päiväkotien tilanne.

”Puun käyttö kasvaa rajusti tulevaisuudessa, mutta siitä saatava kansantaloudellinen hyöty laskee” kertoo PTT:n tutkimus. Vaikka puun käyttö lisääntyy, valuu hyöty siitä ulkomaille. Kun ennen veimme paperia, olemme nyt siirtymässä alhaisemman jalostusasteen tuotantoon eli selluun.

Esimerkiksi Tanska, jossa puuta tuskin kasvaa, on pidemmällä puunjalostuksessa kuin Suomi. Me viemme lankkua ja sellua sen sijaan, että jatkojalostaisimme puuta. Tällä olisi sekä työllistävä vaikutus että se nostaisi viennin arvoa moninkertaisesti.

Pirkkalan mahdollisuus profiloitua ja saada lisää yrityksiä ja tuloja kuntaan

Uusi puurakentamisen ohjelma käynnistettiin ympäristöministeriöön ajalle 1.8.2016 -31.12.2018. Ohjelman nimissä etsitään uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Kohteiksi halutaan suurempia kokonaisuuksia.

Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Tämä kasvattaa puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia sekä sillä on työllistävä vaikutus.

Pirkkala voi olla mukana kehittämässä puurakentamista kansainväliseksi brändiksi jossa yhdistyy korkeatasoinen arkkitehtuuri ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja älykkääseen rakentamiseen.

Puurakentamisen koulutus vaatii myös kehittämistä ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja Pirkkalan sijainti lähellä Tampereen oppilaitoksia tukee sitä.

Hyöty kunnalle:

Puurakentamisen kehittämisellä on työllistävä vaikutus ja se houkuttelee puutuote- ja rakennusalan yrityksiä kuntaan. Puurakentamisen innovointi edistäisi myös seutuyhteistyötä puutavaran hankinnassa sekä puurakentamisen koulutusta Pirkanmaalla. Syntyisi osaamista, josta maailmalla on jo kysyntää. Jalostusarvon nostaminen lisää viennin arvoa ja sillä on työllistävä vaikutus.

Houkuttelemalla puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä kuntaan saisimme yrityksiä, joiden rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Lentokentän lievealueille kaavoitetaan yritystontteja joissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja toimistotilat kilpailutetaan arkkitehdeilla. Elinkeinopolitiikassa on tärkeää luotettavuus ja ennakoitavuus sekä toimivat logistiikka- ja tietoliikenneyhteydet. Pirkkalan sijainti tukee näitä.

 

Esitämme seuraavaa:

Pirkkala lähtee edelläkävijänä puurakentamisen ja -tuotteiden kehittämisessä ja jalostamisessa. Kuntaan perustetaan puurakentamiseen erikoistunut asuntoalue. Lisäksi kunnassa pyritään kerrostalojen, julkisten rakennusten, piha- ja ympäristörakentamisen sekä täydennysrakentamisessa tukemaan kotimaista puurakentamista.

EU:n rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä –ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Puurakentamisen kehittäminen sopii hyvin tavoitteisiin.

2. huhti, 2021

Valtuustoaloite

Ulkoistamiseen saattaa liittyä riski, että toivotut kustannussäästöt eivät toteudu tai laatu ei ole sopimuksen mukaista.

Kuntalehden selvityksen mukaan (2012) jopa neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Syiksi kuntajohto on kertonut kustannukset ja palvelun laadun. Vuoden 2013 sosiaalibarometri puolestaan kertoo, että kolmannes kunnista on ottanut ostopalveluita takaisin omaksi työksi kustannus- ja laatusyistä. Lisäksi barometrin mukaan vain runsas kymmenen prosenttia kunnista oli onnistunut säästämään ulkoistamalla palveluja. Puolet oli joutunut toteamaan, että ostot olivat nostaneet kustannuksia. Myös palvelujen laatu, palveluketjun tehokkuus, ekologia ja työn teettämistavan eettinen kestävyys ovat painaneet vaakaa kunnan oman työn eduksi.

Ulkoistettujen palvelujen valvonta on myös haasteellisempaa kuin oman työn valvonta. Oma työ on myös hyvä keino estää veronmaksajien rahoja valumasta ulkomaisille pääomasijoittajille ja veroparatiiseihin.

Pirkkalassa sote-ostopalvelujen kustannukset ovat kasvaneet ja kunnan talous on kiristynyt. Olisikin nyt aiheellista selvittää onko jotain sellaista palvelua, joka kannattaisi taloudellisista syistä palauttaa kunnan omaksi toiminnaksi. Tarpeellista on myös selvittää ovatko esimerkiksi asumispalvelut ja lastensuojelu ja - huostaanottojen kustannukset kunnassa kasvaneet suhteellisesti enemmän kuin palvelujen tarvitsijoiden määrä.

Esitämme, että ulkoistetuista palveluista ja omasta toiminnasta tehdään kustannusvertailu viimeisten kymmenen vuoden ajalta sekä arvioidaan mitä taloudellisia/laadullisia perusteita löytyy sille, että kunta ottaisi ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnaksi.