Blogi

2. huhti, 2021

Valtuustoaloitteeni 2017

Ongelma kiteytettynä: luonnonvarat ovat rajalliset ja Suomen vienti tarvitsee jalostusarvon nostamista

Rakentaminen kuluttaa noin puolet luonnonvaroista ja tuottaa noin 40 % jätteistä. Valtaosa näistä luonnonvaroista on uusiutumattomia. Väestönkasvun ja kaupungistumisen seurauksena luonnonvarojen määrä käy rajalliseksi. Puu on energiatehokkain rakennusmateriaali ja sillä on erinomainen kyky eristää ääntä ja se on hyvä lämmöneriste. Siitä valmistetut rakennukset ovat viihtyisiä, terveellisiä ja hengittäviä.

Olemme jääneet puurakentamisen kehittämisessä reippaasti jälkeen kilpailijamaistamme, kuten Ruotsista. Kansainvälisesti puurakentamisen suosio kasvaa ja esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Iso-Britanniassa.

Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa. Rakennusmateriaalina on viimeiset viisikymmentä vuotta käytetty miltei yksinomaan betonia. Puuvaltaisessa maassa on tätä vaikea ymmärtää.

Sisäilmaongelmat ovat kasvaneet ja erityinen ongelma on koulujen ja päiväkotien tilanne.

”Puun käyttö kasvaa rajusti tulevaisuudessa, mutta siitä saatava kansantaloudellinen hyöty laskee” kertoo PTT:n tutkimus. Vaikka puun käyttö lisääntyy, valuu hyöty siitä ulkomaille. Kun ennen veimme paperia, olemme nyt siirtymässä alhaisemman jalostusasteen tuotantoon eli selluun.

Esimerkiksi Tanska, jossa puuta tuskin kasvaa, on pidemmällä puunjalostuksessa kuin Suomi. Me viemme lankkua ja sellua sen sijaan, että jatkojalostaisimme puuta. Tällä olisi sekä työllistävä vaikutus että se nostaisi viennin arvoa moninkertaisesti.

Pirkkalan mahdollisuus profiloitua ja saada lisää yrityksiä ja tuloja kuntaan

Uusi puurakentamisen ohjelma käynnistettiin ympäristöministeriöön ajalle 1.8.2016 -31.12.2018. Ohjelman nimissä etsitään uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Kohteiksi halutaan suurempia kokonaisuuksia.

Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Tämä kasvattaa puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia sekä sillä on työllistävä vaikutus.

Pirkkala voi olla mukana kehittämässä puurakentamista kansainväliseksi brändiksi jossa yhdistyy korkeatasoinen arkkitehtuuri ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja älykkääseen rakentamiseen.

Puurakentamisen koulutus vaatii myös kehittämistä ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja Pirkkalan sijainti lähellä Tampereen oppilaitoksia tukee sitä.

Hyöty kunnalle:

Puurakentamisen kehittämisellä on työllistävä vaikutus ja se houkuttelee puutuote- ja rakennusalan yrityksiä kuntaan. Puurakentamisen innovointi edistäisi myös seutuyhteistyötä puutavaran hankinnassa sekä puurakentamisen koulutusta Pirkanmaalla. Syntyisi osaamista, josta maailmalla on jo kysyntää. Jalostusarvon nostaminen lisää viennin arvoa ja sillä on työllistävä vaikutus.

Houkuttelemalla puurakentamiseen erikoistuneita yrityksiä kuntaan saisimme yrityksiä, joiden rooli tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Lentokentän lievealueille kaavoitetaan yritystontteja joissa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja toimistotilat kilpailutetaan arkkitehdeilla. Elinkeinopolitiikassa on tärkeää luotettavuus ja ennakoitavuus sekä toimivat logistiikka- ja tietoliikenneyhteydet. Pirkkalan sijainti tukee näitä.

 

Esitämme seuraavaa:

Pirkkala lähtee edelläkävijänä puurakentamisen ja -tuotteiden kehittämisessä ja jalostamisessa. Kuntaan perustetaan puurakentamiseen erikoistunut asuntoalue. Lisäksi kunnassa pyritään kerrostalojen, julkisten rakennusten, piha- ja ympäristörakentamisen sekä täydennysrakentamisessa tukemaan kotimaista puurakentamista.

EU:n rakennerahaston Kestävää kasvua ja työtä –ohjelmassa on tavoitteeksi asetettu uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen sekä yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Puurakentamisen kehittäminen sopii hyvin tavoitteisiin.

2. huhti, 2021

Valtuustoaloite

Ulkoistamiseen saattaa liittyä riski, että toivotut kustannussäästöt eivät toteudu tai laatu ei ole sopimuksen mukaista.

Kuntalehden selvityksen mukaan (2012) jopa neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. Syiksi kuntajohto on kertonut kustannukset ja palvelun laadun. Vuoden 2013 sosiaalibarometri puolestaan kertoo, että kolmannes kunnista on ottanut ostopalveluita takaisin omaksi työksi kustannus- ja laatusyistä. Lisäksi barometrin mukaan vain runsas kymmenen prosenttia kunnista oli onnistunut säästämään ulkoistamalla palveluja. Puolet oli joutunut toteamaan, että ostot olivat nostaneet kustannuksia. Myös palvelujen laatu, palveluketjun tehokkuus, ekologia ja työn teettämistavan eettinen kestävyys ovat painaneet vaakaa kunnan oman työn eduksi.

Ulkoistettujen palvelujen valvonta on myös haasteellisempaa kuin oman työn valvonta. Oma työ on myös hyvä keino estää veronmaksajien rahoja valumasta ulkomaisille pääomasijoittajille ja veroparatiiseihin.

Pirkkalassa sote-ostopalvelujen kustannukset ovat kasvaneet ja kunnan talous on kiristynyt. Olisikin nyt aiheellista selvittää onko jotain sellaista palvelua, joka kannattaisi taloudellisista syistä palauttaa kunnan omaksi toiminnaksi. Tarpeellista on myös selvittää ovatko esimerkiksi asumispalvelut ja lastensuojelu ja - huostaanottojen kustannukset kunnassa kasvaneet suhteellisesti enemmän kuin palvelujen tarvitsijoiden määrä.

Esitämme, että ulkoistetuista palveluista ja omasta toiminnasta tehdään kustannusvertailu viimeisten kymmenen vuoden ajalta sekä arvioidaan mitä taloudellisia/laadullisia perusteita löytyy sille, että kunta ottaisi ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnaksi.

 

2. huhti, 2021

Lapsiystävällisyys on kunnalle kilpailu- ja elinvoimatekijä. Pirkkala tarvitsee tulevaisuudessa lisää veronmaksajia. Lapsiystävällisyydellä on vaikutusta siihen, valitseeko perhe Pirkkalan asuinpaikakseen.

Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta on malli, joka auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly City -malliin ja se on käytössä jo 19 kunnassa. Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen voi saada kunta, joka on sitoutunut ja pyrkii aktiivisin toimin toteuttamaan ja kehittämään lasten osallisuutta ja oikeuksia. Tällaisen tunnustuksen ovat jo saaneet 13 kuntaa: Forssa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kirkkonummi, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Tammela ja Turku.

Lapsen oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon tai koulutukseen ei ole mielipidekysymys, vaan lapsen oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka on valtioita sitova ihmisoikeussopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen.

Lapsiystävällisyys on toimintakulttuuri, jossa päätöksenteossa huomioidaan lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten ennakkoarvioinnissa arvioidaan etukäteen päätösesitysten vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Ennakkoarviointi mahdollistaa eri vaihtoehtojen vertailun. Lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa harkitaan ensisijaisesti lapsen etua. Kussakin kunnassa voidaan erikseen arvioida toiminnan keskeiset tavoitteet tarpeiden mukaan ja keskittyä niihin.

Malli ei lisää kunnan velvoitteita eikä kustannuksia. Se toimii työkaluna, jonka avulla kunta voi huomioida päätösten vaikutukset lasten hyvinvointiin ja osaltaan toimii ongelmia ennaltaehkäisevänä toimena. Mallia voi toteuttaa yhdessä kolmannen sektorin tai muiden toimijoiden kanssa.Lapsiystävällinen kunta -malli oli myös osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE).

Lisää tietoa: www.unicef.fi/lapsiystavallinen-kunta

2. huhti, 2021

 21.9.2020

Monet perheitä tukevat palvelut ja työmuodot ovat tauolla. Tämä on lisännyt paineita perheissä, joissa on jo ennestään haasteita jaksamisen kanssa. Kaikilla lapsiperheillä ei ole toimivaa tukiverkostoa ja erityisesti yksinhuoltajilla ja erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmilla yksinäisyys syö voimavaroja.

Lastensuojelun kustannukset ovat hälyttävästi nousseet myös Pirkkalassa. Huostaanottojen lisäksi kustannuksia kertyy avohuollon palveluista sekä terveyspalveluista ja oppimisen tuesta. Lisäksi mahdolliset asumisen, tulonsiirtojen ja työmarkkinatuen kustannukset sekä menetetyt verotulot. Inhimillisiä kärsimyksiä ei pidä unohtaa. Ne säteilevät ympäristöön lisäten pahoinvointia ja turvattomuutta.

Puutteet vanhemmuudessa siirtyvät usein sukupolvelta seuraavalle.

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden taustalla on usein geneettisten, biologisten, psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteisvaikutusta, joita kasvuympäristö joko vaimentaa tai voimistaa. Perhetaustan merkitys yksilön myöhempään hyvinvointiin on suuri varsinkin varhaisvuosina.

Tunnistettuja riskitekijöitä lapsen hyvinvointiin ja syrjäytymisvaaraan on esimerkiksi työttömyys, toimeentulovaikeudet, ongelmat asumisessa, mielenterveys- ja päihdeongelmat, terveysongelmat, vanhempien jatkuva riitely ja avioero sekä väkivalta ja laiminlyönti. Jatkuvat haasteet syövät voimavaroja ja heikentävät vanhempien kykyä tukea lastaan.

Vakavat sairaudet perheessä altistavat lapset oireilulle ja tilastollisesti jopa neljännes alaikäisistä lapsista elää perheissä, joissa ainakin toisella vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveyshäiriö tai päihderiippuvuus. Tutkimusten mukaan sijaishuollossa varttuneiden vanhempien lapsilla on selkeästi suurempi riski joutua sijoitetuiksi kuin muilla lapsilla. Huostaanotetuissa jopa 69 prosentilla on neuropsykiatrinen diagnoosi (THL). Riskejä tunnistetaan mutta onko riittävästi resursseja puuttua niihin?

Vanhemmuuden tukeminen pitäisi alkaa jo ennen lapsen syntymää eikä vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat näkyvät. Koska riskitekijät tunnetaan, voidaan tukea tarjota jo ennen lapsen syntymää. Ongelmaksi usein muodostuu se, että eniten apua tarvitsevia on vaikea tavoittaa ja sitouttaa tukeen.

Esimerkiksi sijaisvanhemmiksi haluaville on olemassa pakollinen ennakkovalmennus. Siinä käydään läpi lapsen kasvun kannalta tärkeitä asioita, kuten turvallisen kiintymyssuhteen kehittyminen, rajojen asettaminen, miten kehitykselliset viiveet huomioidaan ja miten viranomaisten kanssa toimitaan ja mistä saa apua tarvittaessa. Tällaisella ”Ajokortti vanhemmuuteen” -mallilla varmistetaan perheille räätälöityä tukea vanhemmuuteen ja otetaan koppi perheistä, joilla on erityisiä haasteita.

Tutkimusten mukaan kouluikää edeltävillä vaikeuksilla ja olosuhteilla on suurempi vaikutus nuorten ja aikuisten oppimistuloksiin kuin kouluaikaisilla olosuhteilla. Varhainen tuki säästää lasta inhimillisiltä kärsimyksiltä ja haasteilta aikuisena ja ehkäisee syrjäytymistä tehokkaammin kuin vasta nuoruudessa annettu tuki.

Tilastoja: selvityksen mukaan ehkäisevän työn palvelut maksoivat alle 12 000 euroa lasta kohden olipa kyseessä lyhyt- tai pitkäaikainen tuki perheelle. Avohuollossa kustannukset vaihtelivat 5 500 – 60 000 euron välillä riippuen tuen intensiivisyydestä. Perheen ulkopuolelle päätyneet sijoitukset sen sijaan olivat vähimmillään 100 000 euroa, joissain tutkimuksissa jopa miljoona euroa. Yksi vuorokausi lastensuojelulaitoksessa on vähimmillään 250 euroa -> vuodessa 90 000 euroa. Tällä voitaisiin järjestää intensiivistä perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi.

Kustannuksia nostavat edellisestä muut palvelut, kuten mielenterveyspalvelut. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian osastohoito maksaa 3 500 euroa viikossa. Nämä siis lapsikohtaisia kustannuksia, lisäksi vanhempien mielenterveys- ja terveydenhoito kustannukset, sosiaalietuudet ja muut jotka liittyvät syrjäytymiseen ja ylisukupolviseen huono-osaisuuteen.

HuosTa -tutkimuksen mukaan jopa 70 % lapsista ei ollut saanut jotain tarvitsemaansa palvelua riittävästi ennen sijoitusta.

Olemme siis tilanteessa, jossa on rohkeasti katsottava vuosikymmenten päähän ja panostettava ennaltaehkäisevään työhön. Huostaanottoon johtaa usein monien eri tekijöiden yhteisvaikutus. Joskus sopivaan hetkeen ajoittuva interventio voi katkaista ikävän kierteen, mutta yleensä tarvitaan monialaista tukea. Julkisten palvelujen lisäksi tarvitaan vahvaa kolmannen sektorin yhteistyötä.

Esitän selvitettäväksi seuraavia vaihtoehtoja:

Perinteisiä kodinhoitajia, jotka jalkautuvat kotiin tukemaan arjessa selviytymistä riskiperheissä.

"Ajokortti vanhemmuuteen" -kurssin jo käyneille ”liukkaan kelin ajo-opetus” toista tai useampaa lastaan odottaville perheille, joilla haasteet erilaisia lastenhoidon järjestelyissä ja parisuhteessakin. Sen konkreettiseksi tavoitteeksi tulisi myös keskinäisen verkostoitumisen mahdollistaminen perheille, jotta vastavuoroinen tuki mahdollistuisi.

Selvitetään lisäksi, miten Pirkkalaan saataisiin ennaltaehkäisevää tukea yhteistyössä järjestöjen kanssa. Jo nyt esimerkiksi seurakunta tarjoaa tukea perheille ja järjestöissä on ruohonjuuritason toimintaa ja kokemusta perheiden tukemisessa. Kolmannelle sektorille ”Ajokortti vanhemmuuteen” -kurssin jälkeen ohjattaisiin lisätuen tarpeessa olevia, joille riittää matalan kynnyksen tuki.

Selvitetään tarve palvelusetelille lapsiperheiden kotiin tuotavien palvelujen kehittämiseksi - lisäisi yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa ja antaisi vaihtoehdon kunnan tuottamille palveluille. Asiakas maksaa maksukyvyn mukaan omavastuuosuuden.

 

Pirkkalassa 21.9.2020

Riitta Kuismanen

2. huhti, 2021

9.11.2020

Esitämme, että selvitetään kustannukset, mikäli Pirkkala vastaisi itse joukkoliikenteestään sekä kunnan sisällä ratikkareitille Partolaan että mahdollisesti joitain suoria linjoja Tampereelle saakka. Lisäksi tulee kartoittaa jo toteutuneita sähköbussiratkaisuja ja kokemuksia niistä.

Esitämme myös, että sähkö- ja kaasubussien sekä bussiyhtiöiden (Paunu, Länsilinjat) edustajat kutsutaan itse paikalle kertomaan päätöksentekijöille, mitkä olisivat kustannukset, mikäli Pirkkala vastaisi itse joukkoliikenteestään. Näin varmistetaan myös bussivaihtoehdoille yhdenvertaiset mahdollisuudet esitellä vaihtoehtoaan.

Esimerkiksi Turku on juuri kilpailuttanut sähköbussit. Osakokonaisuus, johon kuuluu 42 sähköbussia, sen kokonaiskustannukseksi vuositasolla tuli 8 886 451 euroa. Tämänhetkiset kustannukset kyseisillä linjoilla on n. 10 miljoonaa, joten tarjoushinta on 11,1 % alhaisempi kuin nykyinen sopimushinta. Suoritteita kyseisellä osakokonaisuudella on 3 364889 km (145 583 tuntia (arki + la), 12 562 pyhätuntia ja 11 822 autopäivää)

Pirkkalan sisäiset suoritteet 2019 olivat 855 993 km/vuodessa. Lisäksi Linnakallio-Partola, jossa arvioiden mukaan noin 49 000 km/v. (Yht. 904 993)

Hinta-arvio ratikan rakentamiselle välillä Partola-Suuppa on yli 60 miljoonaa euroa (josta valtio subventoi 30%) Lisäksi tulevat infra/huoltokustannukset, jotka ovat arvioiden mukaan vuosittain yli 5 miljoonaa euroa. Lisäksi Pirkkalan kustannuksia nostaisivat syöttöliikenteen kulut.

Tällä hetkellä Pirkkalan joukkoliikennekustannukset ovat alle miljoona euroa vuodessa.

Suhteutettuna Turun toteutuneeseen kilpailutukseen Pirkkala saisi pelkästään 5 miljoonan infrakuluilla n. 20 sähköbussia, joiden yhteinen suoritekilometrit vuosittain olisivat 2,2 miljoonaa km. (yksi bussi ajaa keskimäärin 350 km/vrk, vuodessa noin 210 000 km x 20 = 2,2 miljoonaa)

Päättäjillä on oltava kattavat laskelmat myös vaihtoehdoista, ennen kuin voidaan tehdä mitään sitovia päätöksiä ratikan suhteen.

Riitta Kuismanen