3. kesä, 2018

Lapsen tarpeet tultava aina ensin

Julkaistu: Aamulehti 3.6.2018

Kotihoidon tukea pyritään rajoittamaan jotta lapsiaan hoitavat siirtyisivät työelämään nopeammin ja varhainen päivähoitoon siirtyminen onkin saanut yllättäen runsaasti palstatilaa. Tuorein hyökkäys kotihoitoa vastaan on palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus, jossa väitetään, että 1-2 vuotiaille olisi lyhyellä aikavälillä parempi vaihtoehto kuin kotihoito.

Palkansaajien tutkimuksessa myönnetään, että kognitiiviset erot tasaantuvat myöhemmin. Kummassakaan tutkimuksessa ei huomioitu lasten hyvinvointia. Joten mitä näillä tilaustutkimuksilla tavoitellaan?

Elinkeinoelämän ei pidä ohjata varhaiskasvatusta, lapsen tarpeet on asetettava edelle. Erityisesti on varmistettava turvallisen kiintymysmallin kehittyminen. Pieni lapsi on riippuvainen häntä hoivaavasta henkilöstä kolmen ensimmäisen vuoden ajan. Alle kolmivuotiaat tarvitsevat pysyviä vuorovaikutussuhteita.

Pienen, alle 3-vuotiaan lapsen turvallisuuden tunne usein järkkyy, kun hän joutuu uusiin ja vieraisiin tilanteisiin. Hän ei kykene keskittymään leikkimiseen tai tutkimaan ympäristöä vaan hänen energiansa menee turvallisuuden tunteen hakemiseen. Se näkyy keskittymishäiriöinä, motorisena levottomuutena, vetäytymisenä ja itkuisuutena.

Päiväkodeissa liian suuret ryhmät, ero vanhemmasta, vaihtuvat hoitajat, melu ja lasten keskinäiset ristiriidat kuormittavat pientä lasta.

Kotihoito on erittäin kustannustehokasta ja sen on säilyttävä realistisena vaihtoehtona alle 3-vuotiaille. Näin vapautuu paikkoja sitä kipeimmin tarvitseville ja ryhmäkoot pysyvät pieninä ilman lisäkustannuksia.